Kiitos pienkeräyksen lahjoittajille

Kiitos pienkeräyksen lahjoittajille

Kiitos kaikille Teatterimuseon pienkeräyksen lahjoittajille. Keräyksen tuotto mahdollistaa kaikkiaan 129 valokuvan digitoinnin ja julkaisemisen Finna.fi -palvelussa. Tuotto käytettiin kokonaisuudessaan digitoinnin kuluihin. Valokuvat ovat nyt kaikkien kiinnostuneiden katsottavissa Finnassa.

Esittävien taiteiden kulttuuriperinnön savutettavuuden edistämisen lisäksi tavoitteenamme oli museon kokoelmien digitoinnin laadun ja laadunhallinnan parantaminen Museoviraston digitoinnin laadunhallinnan ohjeistusta noudattaen.

Valtaosa digitoidusta ja julkaistavasta aineistosta on esityskuvia. Valitsimme joukkoon myös joitakin roolikuvia. Joukossa on tunnettuja kasvoja, kuten näyttelijä Leo Lähteenmäki (1907–1982), joka tuli tunnetuksi myös elokuvarooleistaan. Näyttämöllä hän teki mm. Bertolt Brechtin Kerjäläisoopperan Puukko-Mackien roolin. Myös Kolmen pennin ooppera -nimellä tunnettua teosta esitettiin Helsingin Kansanteatterissa vuosina 1938–1939. Lähteenmäki; ”Lontoon suurin roisto pysytteli roolissaan johdonmukaisesti valitsemallaan linjalla: parodisesti hienostelevana ja traagillisena, notkeana ja kyynillisenä”. (Ilta-Sanomat 6.10.1938). Esityksen ohjasi Eino Salmelainen.

Mies tummassa puvussa, knallihatussa ja valkoisissa käsineissä kainalossaan kävelykeppi.
Leo Lähteenmäki Puukko-Mackienä Helsingin Kansanteatterin Kerjäläisoopperassa 1938. Kuva: Atelier Ortho, Teatterimuseon arkisto. Kuva Finnassa.

Omana aikana tunnettu mutta sittemmin historian varjoihin jäänyt tanssitaiteilija Hilma Liiman (1872–1837) opiskeli ajan tavan mukaan tanssijaksi useiden opettajien johdolla mm. Moskovassa, Pietarissa, Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Keski-Euroopassa. Liiman työskenteli näyttelijänä ja tanssijana Suomessa 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa ja toimi tanssin ja plastiikan opettajana. Ulkomaanmatkoiltaan Liiman toi tuliaisiksi tangon, tiettävästi ensimmäisenä Suomessa.

Museon kokoelmissa oleva valokuva kertoo Liimanin amerikkalaisen modernin tanssin pioneerilta Isadora Duncanilta saamista vaikutteista. Duncanilaiseen tunikaan pukeutuneen tanssijan ohjelmistoon kuului mm. esikuvan kuuluisa numero Tonava kaunoinen (An den Schönen blauen Donau).

Nainen poseeraa tunikamaisessa valkoisessa asussa, pitkät hiukset auki ja kädet kohotettuina ylös.
Hilma Liiman tanssii 1900-luvun alussa. Liimanin lähettämä postikortti herra ja rouva Heikki Niskaselle sekä tanssija-koreografi Toivo Niskaselle 25.12.1906. Kuva: Teatterimuseon arkisto. Kuva Finnassa.

Yksittäisen valokuvan matkasta kohti Finnaa voi lukea lisää projektitutkija Aino Kukkosen uusimmasta blogista.


Johanna Laakkonen

Haku