Arkadia-teatterin katseenvangitsija on historiallista Engelin teatteria mukaileva näyttämö, mutta näyttelyssä esitellään myös muuta teatterihistoriaa!

Arkadian näyttämö valmistui Teatterimuseoon jo vuonna 1999. C. L. Engelin Helsinkiin 1820-luvulla suunnitteleman teatterirakennuksen pienikokoinen kaksoisolento muodostui pian kävijöiden suosikiksi ja se on säilyttänyt paikkansa koko 2000-luvun ajan.

Arkadia-teatterin nimessä on historian havinaa. Samannimisessä teatterissa Helsingissä esiintyi ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri, Suomalainen Teatteri 1800-luvun loppuvuosikymmeninä. Teatterimuseon Arkadia-teatterin näyttämöaukon leveys ja korkeus on puolet alkuperäisestä Arkadia-teatterista ja kaaren koristeet sekä esirippu ja kulissit on tehty Engelin luonnosten pohjalta. Myös näyttämön takana olevaan pukuhuoneeseen on tuotu 1800-luvun teatterin tunnelmaa.

Pukuhuoneessa esitellään barokkiteatterin historiaa ja sen näyttämökoneiston rakenteita Ruotsin kuninkaan linnassa sijaitsevan Drottningholmin teatterin ja Engelin / Esplanadin / Arkadiateatterin kautta. Pukuhuoneen rekvisiittaköysistö paljastaa, mitä teatterissa liikkuvien erilaisten uskomusten takana on. Näyttämöpukuja ja asusteita saa kokeilla, samoin kuin sade- ja tuulikonetta.

Arkadian katsomon takaosan vitriinissä nähdään kokonaisuus esinekokoelmien aarteita. Esillä on esimerkiksi Emilie Bergbomin matka-arkku 1800-luvulta ja Kansallisteatterissa 1950-luvulle asti käytössä ollut kuiskaajankoppi. Kansallisteatterista peräisin on myös puinen mekaaninen kellokorttilaite, josta löytyy teatterin ja Suomi-filmin tähtitaivaalta tuttuja nimiä. Vitriinissä nähdään tyyppipukuja 1900-luvun alkupuolelta taustanaan kopio Juorukoulu-esityksen fondista (Suomen Kansallisteatteri, 1906).

Arkadian sivukäytävässä tutustutaan teatterijulisteisiin, käsiohjelmiin ja pääsylippuihin. Julisteseinä kertoo miten julisteet kehittyivät ja muuttuivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Käsiohjelmat ovat alusta alkaen olleet katsojan tietolähde esityksestä ja sen tekijöistä.

Sivukäytävästä löytyy myös nukketeatteriosasto, jossa tiiviissä muodossa kerrotaan suomalaisesta nukketeatterista 1900-luvun alusta tähän päivään. Esittely alkaa ensimmäisistä ammattimaisista nukketeatteritaitelijoista Kalle Nyströmistä ja Bärbi Lutherista. Nukketeatterikaapeissa on esillä nukkeja museon kokoelmista. Varhaisimmat ovat Mona Leon Prinssi ja Prinsessa 1950-luvulta ja uusimmat Satu Paavolan Diagnosis- ja Iida Vanttajan Sammakkoprinsessa-esityksen nuket 2000-luvun alusta. 2000-luvun nukketeatterista kerrotaan tekstein ja kuvin.

Näyttelyssä on kaksi siirrettävää nukketeatterinäyttämöä ja kokeilunukkeja, joiden kanssa voi tehdä oman esityksen, sekä kaksi vaihdettavaa fondia, joiden aiheena on suomalainen metsä. Niiden edessä voi näytellä ja samalla kokeilla, miten valaistus vaikuttaa näyttämökuvaan.