Tutustumisharjoitukset ja leikit.
Tutustumisharjoitukset on hyvä aloittaa niin, ettei heti tarvitse kertoa itsestään vielä mitään liian syvällistä tai tehdä sooloja muiden edessä. Sisällä saattaa jäytää kauhu tai jännitys siitä, että joutuu positiivisesti heittäytymään piirin keskelle ja esittää laulavaa vompattia eri tyylilajeissa. Ja ihmisten edessä, joiden nimiä ei edes ehkä ole kuullut tai vielä muista. Muistaako omaansakaan. Lähdetään liikkeelle askel askeleelta esittelemällä oma nimi, kuuntelemalla toisten, opettelemalla sanomaan omansa ja muiden. Vähitellen syvennetään jakamista ja tutustumista, ollaan aluksi turvallisessa piirissä ja vähitellen rikotaan sen muotoa. Leikit antavat mahdollisuuden luovuudelle ja purkavat jännitystä, toimivat välittömän vuorovaikutuksen ylläpitäjinä. Ryhmä tutustuu ja samalla hioutuu vähitellen yhteen. Ohjaajan on hyvä miettiä, mikä on kunkin leikin tarkoitus ja mihin hän leikin valinnalla pyrkii. Kilpailut voivat myös edistää hyvää ryhmähenkeä, mutta tärkeää on säilyttää niiden huumori ja leikkimielisyys. Leikkejä voi muunnella sopimaan käsiteltävään aiheeseen. On hyvä lopettaa leikki silloin, kun ihmisillä on vielä hauskaa, odotus ja riemu jäävät silloin kuplimaan.
Esittäytymistä
Lankakerä. Istutaan piirissä. Leikinjohtaja sanoo jonkun piirissä istuvan leikkijän nimen ja heittää lankakerän tälle pitäen itse kiinni langan päästä. Kerän saanut sanoo taas jonkun muun nimen ja heittää kerän muistaen pitää langasta kiinni. Näin jatketaan. Lopulta langasta muodostuu iso ystävyyden verkko. Voidaan kokeilla miten verkkoa voidaan liikuttaa, miten se elää ja kestää. Lanka keritään takaisin käymällä heittelykierros takaperin nimien kanssa.
Nimi ja liike. Jokainen sanoo vuorotellen nimensä ja tekee jonkun eleen tai liikkeen. Ensimmäisellä esittelykierroksella, muut toistavat tekijän nimen + liikkeen kuorona. Kun koko kierros on käyty, lähdetään uudelle kierrokselle jossa kaikki tekevät yhtä aikaa jokaisen nimeä ja liikettä. Kierros kierrokselta vauhti kiihtyy.
Pallottelu. Heitellään palloa ringissä, tärkeää on olla kontaktissa, ettei heitä vahingossa toista päin. Sanotaan oma nimi ja jonkun toisen henkilön nimi jolle heittää. Tämä tekee samoin jne. Pallo on liikkeessä koko ajan.
Kohtaamisia
Katse nousee. Kokoonnutaan vapaalle lattialle ja kävellään sikin sokin tilassa keskittyen omaan kulkemiseen, katse lattiassa. Pikkuhiljaa nostetaan katsetta ja katsotaan minkälaisia jalkoja tulee vastaan, minkälaisia käsiä tulee vastaan, minkälaisia kasvoja tulee vastaan, minkälaisia silmiä tulee vastaan. Aletaan tervehtiä vastaantulevia: ensin nyökäten ja sitten ääneen tervehtien.
Jakamista. Kaikki kävelevät tilassa sikin sokin. Kun ohjaaja antaa jonkun merkin esim. musiikki loppuu, tulee hakeutua lähimmän ihmisen luokse ja molemmat kertovat oman nimensä. Sitten kävely taas jatkuu ja tätä voidaan toistaa usea kerta. Vähitellen ohjaaja lisää asioita mitä saa jakaa esim. joku asia mitä teki aamulla, mikä on lempiväri/harrastus/eläin. Joku muisto joka liittyy teatteriin? Miksi haluaa tehdä draamaa, mitä tältä työskentelyltä odottaa? Kun kerrotaan ’isompia’ asioita, aika kohtaamiseen saa olla pidempi. Lopuksi mennään piiriin ja käydään yhteinen keskustelu : miltä harjoitus tuntui, saitko uutta tietoa ihmisistä, kerroitko toiveesi työskentelyn suhteen, mitä haluat mahdollisesti sanoa vielä kaikille ääneen jne.
Esine. Ohjaaja on levittänyt esineitä/kuvia valmiiksi ringin keskelle. Jokainen valitsee yhden esineen, joka voisi kertoa jotakin itsestä tai siitä voi tulla mieleen toive, millaista mukavassa ryhmässä olisi jne. Jokainen kertoo vuorollaan valitsemastaan esineestä/kuvasta ja itsestään.
Onko täällä muita? Seisotaan piirissä selin toisiin, vuorotellen joku kertoo jonkun oman mielenkiinnon kohteen, harrastuksen tms. ja sen sanottuaan kääntyy kasvot sisäpiiriin kuten myös muut samoin ajattelevat. Esim: ’Harrastan lumilautailua’. Tästä voi tehdä myös version, jossa istutaan tuoleilla piirissä, kasvot keskustaan päin ja keskellä olija kysyy ’onko täällä muita jotka lumilautailevat?’. Kaikki jotka lumilautailevat, nousevat seisomaan ja yrittävät vaihtaa ringissä paikkaa jonkun muun seisomaan nousseen kanssa. Keskellä olija yrittää päästä heidän paikalleen. Ilman tuolia jäänyt jää seuraavaksi keskelle ja kysyy uuden kysymyksen. Harjoitus toimii myös lämmittelyharjoituksena myöhemmillä ryhmäkerroilla.
Leikkejä.
Peukun nappaus. Seistään ringissä. Jokainen nostaa oikean peukalonsa pystyyn sivulle, vieressä olevan viereen. Katsokaa että piirissä on tilaa. Jokainen nostaa myös vasemman kätensä vaanimaan, valmiina nappaamaan, vasemmalla puolellaan oleva peukalo. Kun ohjaaja laskee kolmeen, tarkoituksena on pelastaa oma pystyssä oleva oikea peukalo vetämällä se alas ja samanaikaisesti napata vasemmalla kädellä vieressä oleva peukalo kiinni. Tätä voi kokeilla muutaman kerran ja sitten vaihtaa käsiä.
Kilparata. Ollaan ringissä ja otetaan luku kahteen. Ykköset muodostavat joukkueen ja kakkoset muodostavat joukkueen. Molempien joukkueiden edustajille annetaan pelikortti. Pelikorttia kuljetetaan joukkueen jäseneltä toiselle myötäpäivään. Joka kerta kun kortti on mennyt kierroksen, sanotaan ääneen, monesko kierros on. Se joukkue joka saa ensin 10 kierrosta voittaa.
Reitit. Otetaan aiheeksi esim. väri. Yksi aloittaa heittämällä pallon jollekin ja sanoo samalla esim. värin punainen. Tämä heittää pallon seuraavalle ja sanoo värin jne. Kaikkien täytyy muistaa kenelle heitti pallon ja minkä värin sanoi. Sitten reittiä käydään läpi. Kun harjoitus muuttuu liian helpoksi lisätään toinen, kolmas reitti esim. näyttelijä, eläin, ruoka tms.
Missä on minun…? Mennään rinkiin. Vapaaehtoinen menee keskelle ja pistää silmänsä kiinni. Muut vaihtavat paikkoja. Keskellä oleva keksii eläimen tai jonkun asian, jonka äänen haluaa kuulla, osoittaa silmät kiinni johonkin ja sanoo: Missä on minun esim. käkikelloni ? Se ketä osoitetaan, matkii käkikelloa. Keskellä oleva yrittää arvata kuka äänen päästi ja jos hän arvaa oikein, he vaihtavat paikkoja keskenään ja osoittaja vaihtuu. Sama arvaaja keskellä maksimissaan 3 kertaa.
Ryhmäkuviot. Ryhmä kävelee tilassa. Kun ohjaaja sanoo jonkun muodostettavan asian tai kuvion, rryhmä pyrkii tekemään sen yhdessä, ilman puhetta tai mahtipontista viittoilua. Esim. ympyrä, kolmio, neliö, S-kirjain, joulukuusi, 4, haarukka ja veitsi, linja-auto, mustekala. Tätä harjoitusta voi kehitellä myös abstraktimpaan suuntaan esim. yhteiskunta, ystävyys. Ryhmää kannattaa rohkaista kokeilemaan ja hyväksymään muodostuvat kuviot.
Lentävä matto. Koko ryhmä seisoo maton päällä. Tavoitteena on kääntää matto toisinpäin poistumatta matolta.
Harjanvarsi. Tähän peliin tarvitaan harjanvarsi tms. Pelaajat asettuvat seisomaan vastakkain harjanvarren molemmin puolin ja laittavat etusormet lomittain. Tarkoituksena on kannatella keppiä etusormien varassa ja yrittää laskea keppi yhdessä alas maahan. Harjoitus edellyttää ryhmältä yhteistä rytmiä ja yhteistyötä. Harjoitusta toistetaan, kunnes varsi saadaan laskettua alas siten, että kaikkien kosketus varteen säilyy.