4. Pilotin päiväkirja – esityksen kokoaminen
On sitä paljon! Materiaalia mitä voisimme käyttää on paljon. Huimaa! Esityksen kokoamisvaihe on yksi henkilökohtaisista suosikeistani. Pidän järjestelystä, jossa ei ole valmiiksi pakotettuun muotoon pyrkimisen painetta, vaan jossa muoto syntyy kokeiluista, valinnoista ja yhdistelmistä. Yksi osaa synnyttää toisen, silmien edessä vilisevät kohtaukset rytmeinä, väreinä ja musiikkina. Sumussa olevat palat kirkastuvat ja se mikä on tärkeää, nousee väkisinkin uudestaan eteen ja käytettäväksi. Sen äänen, kun palaset lähtevät loksahtelemaan voi miltei kuulla. Ja ajatuksena se, että kokijalle jää myös tilaa. Listailemme erilaisia järjestyksiä ja kokeilemme niitä, muutamme niitä. Aiomme muuttaa niitä vielä myöhemminkin. Päätämme jakaa esityksen erilaisiin itsenäisiin osioihin; toisin näkeminen ja kokeminen, leikki, Naapurintien asukasjuhla ja nuotiopiiri. Samat aiheet ja lähtökohdat toistuvat jokaisessa, mutta ilmaisu ja Teatterimuseon tila vaihtuu. Näin osiot kuitenkin kommunikoivat ja hengittävät keskenään.
Välilä tuntuu että miksi, miksi näin, miksi tehdä kaikki alusta asti itse, ryhmälähtöisesti? Onhan se raskas työtapa, mutta palkitseva kyllä joo. Mukaan hiipii jossain vaiheessa kuitenkin puristavakin paine siitä, että tästä tulee esitys (voi tietysti päättää, että esitystä ei tehdä). Prosessi on tärkeä ja esitys on prosessin tulos. Mutta silti, esitys ja siihen liittyvät paineet. Jos on ollut hyvä prosessi, voiko esitys olla silti huono? Tai päinvastoin? Esitys on prosessinsa näköinen, vai onko? Kaaoksessa ollaan, jollain lailla hallitussa kylläkin, ja onhan se hieno tila. Katson päivittäin hissin nappuloita, hissillä on merkitys myös esityksessämme. Se kuljettaa ja yhdistää kaksi eri maailmaa. Hissin paneelissa on selkeä järjestys, selkeässä rivissä. Lukittuihin et pääse ja jos painat nappia se menee aina sinne minne haluat. Ei improile hissi matkalla että ”Ha haa tänään ykkönen onkin kakkonen ja ei huvita mennä tänään nollaan ollenkaan, mitäs tästä syntyy!”. Joskus toivoo että elämä tai esityksen rakentaminenkin menisi niin, mutta se käy pienen hetken mielessä, silloin kun on sekavaa. Sitten se jo unohtuu ennalta arvattavuudessaan. Devising-menetelmäopas Labrassa napit ja etenemisjärjestys on myös merkitty, jonkinlainen polku annettu. Toivon kuitenkin polulta poikettavan, sillä en minä voi mitään valmista antaa. Ideoita kyllä omista ja ryhmämme kokemuksista. Otan kuva hissin nappuloista.
